Hakevuori
HAKEVUORI
Haketus oli ratkaisu ongelmiin
Hakevuori on yksi kolmesta merkittävimmästä hakkeen tuottajasta Suomessa. Sen takana on yrittäjätarina, jossa Reijo Wuorio huomasi tilaisuuden tulleen – ja tarttui siihen. Yksinyrittäjästä tuli suuren yrityksen omistaja ja johtaja.
Itä-Uudenmaan kunnat Askola, Pukkila ja Pornainen halusivat vuosituhannen vaihteessa vaihtaa öljyn biopolttoaineiksi. Vuonna 2000 Askolan seudun puulämpöosuuskunta (Asplo) teki päätöksen alueen kuntien kanssa perustaa alueelliset yhden megawatin puuta polttavat biolämpölaitokset Pukkilaan, Monninkylään ja Pornaisiin. Lisäksi paikallisten metsäautoteiden varret olivat täynnä ylilahoa runkopuuta, jolle piti keksiä jotain.
Lehti-ilmoituksella haettiin sitten haketusurakoitsijaa. Reijo Wuorio oli toiminut alkuun maarakennusalalla, jossa sielläkin ollaan tekemisissä koneiden kanssa. Hänen isänsä oli metsuri ja metsä oli aina kiinnostanut. Niinpä Reijo Wuorio vastasi ilmoitukseen heti, että täältä löytyy.
Hakkuria ei hänellä ollut, mutta Riihimäellä tiedettiin olevan yksi myytävänä. Vuonna 2001 hän osti tuon hakkurin, ja toisenkin käytetyn, mutta kumpikaan ei oikein täyttänyt tehtäväänsä. Uusi, kunnollinen hakkuri haettiin sitten Saksasta. Hakkurin hinta oli silloin puolen miljoonan euron kanttuvilla.
Hakevuori yhtiöitettiin vuonna 2007. Vuonna 2009 Hakevuori aloitti oman puunkorjuun ja perusti metsäosaston.
"KOKO 1990-LUKU TÖNITTIIN RISUKASOJA SYRJÄÄN TYÖMAILLA. RISUT OLIVAT ONGELMA, JOTKA EIVÄT KELVANNEET MINNEKÄÄN, NE VAIN VIETIIN KAATOPAIKOILLE"
"LAHOA PUUTA OLIVAT METSÄAUTOTEIDEN VARRET TÄYNNÄ, JOTAIN OLI KEKSITTÄVÄ."
Wuorion Konevuori Oy:n tehdessä maarakennusurakoita 1990-luvulla pääkaupunkiseudulla yritys törmäsi monesti risukasoihin rakennettavilla tonteilla. Ne olivat ongelmajätettä, josta piti päästä eroon. Nykyisin yhtiö ostaa sekä Espoolta että Helsingiltä kertyvät risut ja toimittaa ne energiaksi. Lisäksi yritys siivoaa moottoriteiden varret, rampistot ja levähdysalueet puista ja hakettaa ne energiaksi.
Hakevuori on raivannut ja hakettanut mm. Porvoon moottoritien reunat ja rampit 100 km matkalta, Hämeenlinnan moottoritie Kivistöstä Hämeenlinnaan, Lahdentien välillä Koivukylä Heinola sekä Lahden ohitustieltä 130 ha.
Yhtiö hakettaa vuodessa vajaat 1,2 miljoonaa kuutiota, josta kolmasosa on Hakevuoren kokonaan itse metsän kaatamisesta asti tuottamaa, loput haketusurakointia.
Raaka-aine tulee pääsääntöisesti itäiseltä Uudeltamaalta Lopelta Lahteen, Kouvolaan ja Kotkaan rajautuvalta alueelta sekä pääkaupunkiseudulta. Haketukseen tulee metsistä alempiarvoista lehtipuuta, kuten raitaa, haapaa, leppää sekä lahoja ja muuten viallisia puita.
Yksinyrittäjästä on kasvanut yritys, joka työllistää parhaimmillaan lähes sata henkeä. Hakevuorella oli liikevaihtoa 2018 14 M€ ja vuodelle 2020 arvioitu liikevaihto on 20 M€. Bioenergia on hyvässä huudossa, se kun on ekologinen vaihtoehto tuottaa lämpöenergiaa – hiilestä ja öljystä halutaan pois.
"ONHAN TÄMÄ EKOTEKO, KUN SIIVOAMME PUSIKOT JA RAMPISTOT. ON PAREMPI VAIHTOEHTO TUOTTAA ENERGIAA KUIN AJAA RISUT MAANKAATOPAIKOILLE.
"IHMETTELEN, MIKSI METSÄNOMISTAJAT EIVÄT PIDÄ OMAISUUDESTAAN HUOLTA JA KUNNOSTA JA HARVENNA NUORIA METSIÄÄN."
